Kaupunkiympäristölautakunnan kokousten esityslistalla on 26.04.2022 sekä 03.05.2022 ollut asia "Kaupunkiympäristölautakunnan periaatepäätös helikopterikentän sijoittamisesta Kivikkoon". Asiaa ei ilmeisesti vielä ole käsitelty, mutta päätösehdotus esittää asemakaavan muuttamista kaupallisen lentotoiminnan sallivaksi jatkettavan ja lisäksi varataan alue ja ilmatilaa mahdollistamaan tulevaisuuden ilmailualan kehittämistä Helsingissä.
Päätösehdotuksen käsittely vaikuttaa liitteidensä perusteella varsin yksipuoliselta. Erityisesti esityksen liite "Ilmailualan tulevaisuus ja Kivikon helikopterikenttä (Kymp/Maka/Myle / 26.04.2022 / Satu Tarula)" sivuuttaa kaikki hankkeeseen vähäisimmässäkään määrin kriittisesti suhtautuvat näkökulmat sekä faktat, ja täten ansaitsee kommentointia.
Liite alkaa taustoittamalla Kivikkoon suunniteltua helikopterikenttää seuraavasti:
'Raportissa ”Helsinkiin tulevan helikopterikentän sijaintipaikkaselvitys” tunnistettiin Kivikossa mahdollinen sijaintipaikka helikopterikentälle'
Toteamus on harhaanjohtava siinä määrin, että lausetta voisi väittää jopa tarkoitushakuiseksi. Esityksen viittaama raportti tunnisti suunnitellulle kentälle Kivikon ohella useita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Raportti kuvaa kuitenkin sijoituksen kannalta epäsuotuisia seikkoja minkä vuoksi sen johtopäätöksissa ei lopulta päädytty suosittelemaan kentän sijoittamista Kivikkoon. Esityksessä jätetään myös mainitsematta Helsingin voimassa olevan Yleiskaavan suosittavan helikopterikentän sijoittamista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kaava toteaa seuraavaa:
'Selvityksen mukaan parhaat toimintaedellytykset helikopterikentän toiminnalle tulevaisuudessa olisivat Helsinki–Vantaan lentokentän alueella.'
Kenttähankeella sekä asemakaavamuutoksella on laaja vastustus ja sitä vastustaviin tahoihin lukeutuu mukaan asukkaita, asukasyhdistyksiä, yrityksiä, alueella työskenteleviä sekä virkistyspalveluiden käyttäjiä. Näiden lisäksi päätös tulee vaikuttamaan myös Malmin entiselle lentokentälle rakennettavalle asuinalueelle tulevan n. 20.000 asukkaan elämään.
Miksi kaupungin sisäisessä valmistelussa nämä näkökohdat sivuutetaan täysin eikä kentän haittavaikutuksia tuoda mitenkään esille? Miten kaupungin keskeiseksi arvokseen nostama asukaslähtöisyys huomioidaan hankkeen valmistelussa?
Kaupungin on kannattaa varmasti arvioida ilmailualan tulevaisuutta laajempana kokonaisuutena ja pidemmällä aikajänteellä. Koska käyttökohteet ovat tällä hetkellä hyvin alustavia ei arvioinnissa ole järkevää kiinnittyä mihinkään tiettyyn alueeseen kuten esim. Kivikkoon. Monilta osin ilmailualan tulevaisuudessa tulisi varautua hajautettuihin, pieniin ja kevyitä operointialueita suosiviin malleihin, keskitettyjen ratkaisuiden sijaan.
Päätösehdotusdokumentissa käyttötapausesimerkkejä heitellään ilmaan vailla analyysiä niiden järkevyydestä. Onko alueella esim. tosiasialliset valmiudet logistiikan runkokuljetuksiin mitkä edellyttänevät kiitotietä? Last mile -toimitusten osalta taas operointi halutaan tyypillisesti hajauttaa ja sijoittaa yritysten logistiikkakeskuksiin nopeushyötyjen saamiseksi. Eikö nopeushyödyt menetettäisi keskitetyllä sijoittamisella? Entä miksi dronejen huvikäyttö tahdottaisiin keskittää helikopterikentän yhteyteen? Eikö olisi luontevampaa kehittää ja sallia drone-lentämisen harrastamista hajautetusti? Sisällöltään epämääräisten käyttötapausten heittelyn pääasiallisena tarkoituksena vaikuttaa olevan kentän “valoisan” tulevaisuuden myyminen katteettomin lupauksin.
Esitys pyrkii implisiittisesti vastaamaan kysymykseen voitaisiinko drone-logistiikkaa ja muita mainittuja käyttötapauksia harjoittaa Kivikkoon suunnitellulla helikopterikentällä.
Tämä kysymyksenasettelu on sekä ennenaikainen että virheellinen.
Oikeampi tapa edetä olisi aloittaa pohtimalla millaisia ovat uudet käyttötapaukset luonteeltaan, tarpeiltaan ja vaikutuksiltaan. Vasta näihin vastaamisen jälkeen olisi luontevaa arvioida missä olisi näille käyttökohteille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset.
Kentästä aiheutuvia haittavaikutuksia tulee arvioida kaikkien käyttötapausten haittavaikutusten summana tuudittautumatta uskoon sähköistyksen automaattisesti poistavan kaikki haittavaikutukset. Uusien käyttötapausten toteutuessakin kenttää tulee olettaa käytettävän polttomoottorihelikopterilentoihin vähintään vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä. Yritykset ovat tehneet polttomoottorihelikoptereihin merkittäviä investointeja ja teknologia tulee olemaan käytössä vielä hyvin pitkään ensimmäisten kaupallisten sähköhelikopterien käyttöönoton jälkeenkin. Esityksessä ilmaan heitetyt käyttötapaukset ovat siinä määrin uusia ettei niiden haittavaikutuksia ole vielä kartoitettu laajalta, etenkään yhdistelmänä. Näitä haittavaikutuksia tulee arvioida perusteellisesti.
Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on päivätty 3.12.2019. Esityksessä alueelle heitellään merkittävästi alkuperäisestä poikkeavia käyttökohteita. Miksi nyt vain n. 2,5 vuotta OASin julkaisun jälkeen hankkeen tavoitteita määritetään merkittävässä määrin uudelleen? Uudessa esityksessä mainitut näkymät ilmailualan tulevaisuudesta olivat tiedossa OASin julkaisun aikaan ja moni yritys käytti jo droneja logistiikassaan. Uusien käyttökohteiden mukaan tuonti näyttäytyykin tarkoitushakuisena pyrkimyksenä yrittää häivyttää alkuperäinen käyttötarkoitus futuristisia visioita väläyttämällä.
Kommentit
Lähetä kommentti