Helsingin kaupungin Kivikkoon kaavaileman helikopterikenttähankkeen kokonaiskuva lienee varsin epäselvä kaikille muille paitsi näiden prosessien kanssa työkseen työskenteleville ihmisille. Samanaikaisesti puuhataan asemakaavamuutosta ja väliaikaista ympäristölupaa mikä hankaloittaa kokonaisuuden ja lopullisen päämäärän hahmottamista. Tässä blogikirjoituksessa pyritään havainnollistamaan ja selkiyttämään prosesseja sekä kokonaiskuvaa.
Asemakaavan muutosprosessi ja väliaikaisen ympäristöluvan hakeminen etenevät samanaikaisesti ja ovat toisistaan riippumattomia prosesseja. Pelastusasematontin nykyinen asemakaava sallii helikopterilennot tontilla pelastusasemakäyttöön keskimäärin yhden nousun ja laskun lentomäärillä. Helsingin kaupungin tulkinnan mukaan yleishyödylliset pelastuslennot ovat rinnastettavissa kaupallisiin helikopterilentoihin ja katsoo siten nykyisen asemakaavan sallivan myös kaupalliset lennot vastaavilla lentomäärillä. Tämän tulkinnan mukaan kaupallisten lentojen aloittamiseen riittäisi pelkkä ympäristölupa minkä vuoksi hakijat ovat hakeneet väliaikaista ympäristölupaa lentotoiminnan aloittamiseksi (kts. "ShelCo 149 Oy" hakenut ympäristölupaa helikopterikentälle).
Väliaikaisen ympäristöluvan tarkoituksena on saada toiminta käynnistettyä minimivastustuksella. Lopullinen päämäärä on kuitenkin edelleen sama: kaupallisten helikopterilentojen aloittaminen suuremmilla lentovolyymeilla sekä kookkaammilla, ja näin siten myös äänekkäämmillä, helikoptereilla. Tähän tavoitteeseen tähtää samanaikaisesti ajettava asemakaavamuutos. Molemmilla prosesseilla pyritään siis samaan lopputulokseen eikä suunnitelma ole muuttunut esim. siten, että lentotoimintaa olisi tarkoitus harjoittaa vain keveillä ja hiljaisemmilla koptereilla. Asemakaavan muutosprosessista lisää kirjoituksessa Asemakaavan muutosprosessi käynnistynyt 3.12.2019.
Asemakaavan muutosprosessi puolestaan on käynnistynyt 3.12.2019. Kaupungin sivuilta löytyy kuvaus kaavoitusprosessin kulusta sivulla Kaavoituksen kulku ja osallistuminen. Kaavoitusprosessi on tällä hetkellä aloitusvaiheessa missä kerätään palautetta osallisilta. Toistaiseksi on julkaistu lähinnä vain osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mutta ei tarkempia suunnitelmia. Taustalla olevista suunnitelmista voi kuitenkin vetää melko luotettavia johtopäätöksiä erilaisista julkisista lähteistä kuten helikopteriyritysten kommentit sekä kaupungin muut asiakirjat kuten kokousmuistiot. Konkreettisia suunnitelmia julkaistaan aikanaan kaavaehdotuksen muodossa, jota osalliset voivat vielä kommentoida. Päättäjänä asiassa tulee olemaan kaupunginvaltuusto. Päätöksen jälkeen osallisilla on mahdollista valittaa päätöksestä. Asemakaavaprosessin kesto on tyypillisesti 1,5 - 2 vuotta.
Väliaikaisen lupahakemuksen käsittelee, ja siitä päättää, Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Osalliset voivat valittaa päätöksestä.
Kommentit
Lähetä kommentti